Hyvä kirja pitää otteessaan alusta loppuun saakka. Sen ääreen tahtoo palata, ja sen herättämistä ajatuksista haluaa kertoa eteenpäin. Joistakin kirjoista muodostuu muita rakkaampia ja tärkeämpiä. Niihin tarttuu vuosienkin jälkeen.
Kirjat avaavat kokonaisia maailmoja. Ne vievät menneeseen ja tulevaan, tuttuun ja vieraaseen. Ne johdattavat uusiin näköaloihin ja avaavat ajatuksen virtoja, jotka eivät muutoin syntyisi mielessä. Kirjat herättävät tunteita ja opettavat. Ne kuvaavat elämää ja vievät pintaa syvemmälle. Kirjat säilyttävät vanhaa ja luovat uutta. Mitä elämä olisikaan ilman kirjoja!
Kristillinen kirkko on aina tarvinnut ja käyttänyt kirjoja. Kristinusko syntyi pyhien kirjoitusten varassa. Uskoa ja elämää jäsennettiin kirjoittamalla. Uskon perintöä siirretään vieläkin eteenpäin kirjoitusten avulla.
Luterilaisuuden muodostumiselle kirjoittaminen ja kirjapainotaidon keksiminen oli ratkaisevaa. Tuottelias Luther tahtoi välittää evankeliumin kansalle, ja vielä muodossa, jonka kansa saattoi ymmärtää. Monilta osin hän onnistui tavoitteessaan. Pienet kirjaset, lentolehtiset, levittivät hänen ajatuksiaan ja yhä edelleen luemme hänen laatimaansa katekismusta.
Kirjan tuottaminen on nykyisin teknisesti paljon helpompaa kuin keskiajan lopulla. Mutta vieläkään kirja ei synny ilman ajattelevaa ja ponnistelevaa kirjoittajaa. Yhtä merkityksellinen tehtävä on sillä, joka tarttuu kirjaan ja vaivaa ajatteluaan.
Kannustan Sinua viipymään kirjojen parissa. Lupaan, että teet löytöjä.

Simo Peura